Hanhenkasvatus matkamuistona Itävallasta

Suomen ainoa päätoiminen hanhifarmi sijaitsee Mikkelin Hauhalassa. Tilan toimintaan kuuluu koko tuotantoketju ja tuotteet myydään sieltä suoraan kauppoihin ja ravintoiloihin. Miten Rantalaisen pariskunta päätyi hanhenkasvatukseen? Virpi ja Antti kertovat toiminnan taustasta sekä tilan arjesta.

Virpi ja Antti Rantalainen toimivat Suomen ainoina päätoimisina hanhenkasvattajina. (Kuva: Elisa Leppilampi)

Kaikista kohtaamistani tuotantoaloista hanhenkasvatus on minulle vierain. Olen mielenkiinnolla odottanut vierailua Hauhalan hanhifarmilla. Hanhea on tullut maistettua vain ravintolassa. Kotikokkauksissa en ole siihen vielä törmännyt. Minkälaista on arki tällä tilalla ja mikä on toimialan tulevaisuus Suomessa? Miten Suomen ainoat päätoimiset hanhenkasvattajat ovat päätyneet alalle? Kysymyksiä on mielessä taas monia, joten nokka kohti Mikkeliä!

Inspiraatio Itävallasta

Kuumana kesäpäivänä uintihetkestä nauttii niin hanhi kuin Leokin. (Kuva: Jouni Räsänen)

Virpi Rantalainen on alun perin maatilantyttöjä, joten maaseutuelämä on hänellä veressä. Hän toimii tilanpitäjänä ja yrittäjänä miehensä Antti Rantalaisen kanssa. Istumme kuumana kesäpäivänä Rantalaisen sukutilan pihalla sijaitsevan kotitalon edessä. Tila on ollut suvun hallinnassa 1860 – luvulta lähtien. Maatilan elämä on myös Antille siis erittäin tuttua.

• Olen viiden isäntä tässä ja tilalla näkyy vanha rakennuskanta. Kivinavetta on rakennettu 1800-luvulla, samoin tuo aitta. Tämmöistä vanhaa ei ole hävitetty, että historia näkyy, Antti esittelee pihapiirissä näkyviä rakennuksia.

Virpi kertoo opiskelleensa agrologiksi ja meni sen jälkeen töihin. Työelämässä hänelle tarjoutui tilaisuus lähteä matkalle Itävaltaan, jossa hän pääsi tutustumaan eri toimialoihin erikoistuneisiin maatiloihin. Yksi näistä oli hanhitila, joka jäi Virpille vahvasti mieleen. Tahtotilana oli kuitenkin oman yrityksen perustaminen. Muutaman vuoden kuluttua Virpi ja Antti rupesivat pohtimaan, voisiko hanhia kasvattaa Suomessa. Heillä ei ollut tiedossa suomalaisia hanhenkasvattajia tai hanhenlihan kysynnän määrää. He lähtivät selvittämään mahdollista markkinarakoa kotimaiselle hanhenlihalle.

Lopulta Virpi uskaltautui irtisanoutumaan työstään ja meni Helsingin yliopiston pienyrityskeskuksen yrittäjäkurssille hakemaan valmiuksia uuteen elämänvaiheeseen. Siellä hän pääsi työstämään yritysideaansa eri näkökulmista sekä suunnittelemaan markkinointia ja tuotekehittelyä. Kurssilla tehtiin myös kyselytutkimusta potentiaalisille asiakkaille.

• Siitä pitää sanoa sen verran, että meillä on edelleen asiakkaina sellaisia ravintoloita ja keittiömestareita, joilta sillon kysyttiin, että olisiko he kiinnostuneita tällaisista tuotteista, kertoo Virpi.

Vuonna 1997 alkoi hanhenkasvatus Rantalaisten tilalla. Ensimmäisenä kesänä hanhia oli noin 700, mutta toiminta on siitä laajentunut huomattavasti. Aloittaessaan Hauhalan hanhifarmi oli ainoa päätoiminen hanhenkasvatustila ja on sitä edelleen.

Tilalla on koko tuotantoketju hanhiemoista tilateurastamoon

Hauhalassa hanhilla on runsaat tilat liikkua ulkona ja sisällä. (Kuva: Jouni Räsänen)

Hanhifarmilla on arviolta 350 hanhiemoa. Niiden munista kasvatetaan teurashanhet, joiden määrä vaihtelee vuosittain noin 4 000 – 6 000 välillä. Tilateurastamolla lihat jalostetaan myyntikuntoon asti eli tuotannon kaikki vaiheet tehdään tilalla.

• Tuotteet myydään itse kappoihin ja ravintoloihin. Osa toimitetaan suoraan perille asti ja osa tukkujen kautta, Virpi sanoo.

Työnkuva vaihtelee hyvin paljon vuodenaikojen mukana.

• Tällä hetkellä on munintakausi kiivaimmillaan ja päivittäisiä rutiineja on tietysti hanhien ruokinta, juotto, kuivitus ja tietysti munien keruu, kun on muninta-aika, kuvailee Antti työtehtäviä.

Munat haudotaan erityisessä hautomokoneessa, joka automaattisesti kostuttaa ja kääntää munat sekä pitää lämpötilan sopivana. Sieltä munat siirretään toiseen koneeseen kuoriutumaan. Kuoriutumisen jälkeen hoito siirtyy koneilta ihmisille. Tällä hetkellä hoidettavana on eri-ikäisiä poikasia, joka aiheuttaa paljon työtä.

Muninta alkaa aina maaliskuun alussa ja siitä lähtee vauhti kiihtymään, kun eläinmäärä kasvaa huomattavasti kesän aikana. Syyskuussa alkaa sadonkorjuu, jonka parissa menee loppuvuosi. Tammi- ja helmikuussa tilalla vietetään rauhallisempaa hiljaiseloa, kun hoidettavana ovat vain hanhiemot.

Aiempina vuosina tilalla on käytetty sesonkityöntekijöitä. Tänä vuonna Rantalaiset ottivat uuden askelen ja palkkasivat vakituisen työntekijän. Vaihtuvat sesonkiapulaiset täytyi aina perehdyttää, joka tuotti yrittäjille lisätyötä.

• Haluttiin vähän helpotusta, että meillä oliskin joku, joka osaa myös nämä perustyöt tehdä, Virpi selventää.

Monipuolista yhteistyötä eri tahojen kanssa

Munia kerätään 10 päivän ajan, kunnes erä laitetaan hautomokoneeseen.

(Kuva: Jouni Räsänen)

Hauhalan hanhifarmilla on useampia yhteistyökumppaneita. He ovat osallistuneet ProAgrian hankkeisiin, joista on saatu hyötyjä irti. Esimerkkinä Unelma kauppa – hanke, jonka myötä syttyi kipinä somenäkyvyyden laajentamiseen. Tällä hetkellä he ovat mukana vastuullisuushankkeessa.

Viime vuosina on lisääntynyt yhteistyö koulutusorganisaatioiden kanssa. Tilalla käy työharjoitteluissa alkutuotannon sekä ammattikorkeakoulujen opiskelijoita. Viime aikoina Rantalaiset ovat päässeet tekemään yhteistyötä myös Helsingin yliopiston eläinlääketieteen laitoksen kanssa, kun uusi siipikarjatuotannon opettaja halusi tulla tilalle tutustumaan hanhituotantoon.

• Siitä sai alkunsa positiivinen kierre, että nyt on jo muutama eläinlääketieteenopiskelija tehnyt lisenssiaattitutkielmaa hanhiin liittyen, toteaa Virpi.

Aiemmin mukana on ollut myös Ruralia-instituutti, joka on Helsingin yliopiston maatalous – metsätieteellisen tiedekunnan osasto. Paikalliset toimijat ovat tärkeitä kumppaneita, mutta toiminnan kannalta ehkä tärkein yhteistyö on tehty eri ravintoloiden kanssa.

Ravintolat ja keittiömestarit tärkeässä roolissa

Munia käsitellään aina varoen. (Kuva: Jouni Räsänen)

Rantalaisilla oli alusta alkaen ajatuksena myydä tuotteita ravintoloihin. Ruokalistoilla lukee usein, mistä tuote on peräisin. Keittiömestarit haluavat kertoa asiakkaille mahdollisimman paljon tietoa käytetyistä raaka-aineista. Tämä lisää ravintolan luotettavuutta ja rikastaa asiakkaiden kokemusta. Moni keittiömestari on käynyt tilalla vierailulla ja ovat nähneet toiminnan sekä puitteet läheltä. Asiakkaille voidaan kertoa, kuinka hanhet saavat liikkua vapaasti isoilla laitumilla.

Pariskunnan toiveena oli, että ravintolassakäynnin jälkeen kuluttaja menee kaupasta kysymään, löytyykö sieltä Hauhalan hanhea. Näin se käytännössä on myös mennyt. Yhteenkään kauppaan ei ole ollut tarvetta tarjoa tuotteita, vaan kaupoista tulee kyselyä asiakkaan toiveen mukaan.

• Tämmöisen kaavan mukaan me päästiin Stockmann-herkkuihin tavarantoimittajaksi, Virpi sanoo.

Stockmann – herkut myytiin SOK:lle vuonna 2017, mutta Hauhalan hanhifarmin asiakkuus säilyi. Nyt Hauhalan rintafileetä on ollut kahtena syksynä kaikissa Suomen Prismoissa ja S – marketeissa.

• Joku muu olisi tehnyt saman paljon nopeammin isolla rahalla, mutta me ollaan tehty tämä tällä tavalla pienillä, hanhen pikku askelilla, hymyilee Virpi.

Harvinaisempi hanhi sopii myös kotikeittiöön

Täysin automatisoitu kone hoitaa munien hautomisen, eikä Leon tarvitse kuin ihailla vierestä. (Kuva: Jouni Räsänen)

Hanhi mielletään erikoistuotteeksi, jos verrataan vaikka ankkaan. Ankankasvattajia on Suomessa Virpin mukaan useampia. Sillä on isommat markkinat. Pariskunta uskoo kuitenkin, että hanhelle tulee riittämään kysyntää. He myös tarjoavat vinkkejä kotikokeille jakamalla verkkosivuillaan hanhiruokareseptejä, joita on keräily eri lähteistä.

• Osa on peräisin ihan meidän kotikeittiöstä omien kokeilujen tuloksena. Osa on meidän yhteistyökumppaneiden eri keittiömestareilta saatuja, kertoo Virpi.

Kaikki reseptit testataan Rantalaisten keittiössä. Ohjeet ovat helpot ja yksinkertaiset, että myös ensikertalainen saa niitä noudattamalla valmistettua herkullisen aterian. Hanhessa on monenlaisia paloja, kuten rintafilee, koipipala, reisipala sekä maksa, ja reseptejä on keräilty kaikille eri osille. Kuluttajat halutaan huomioida, koska Jarin mielestä parasta työssä on tyytyväinen asiakas.

Lähiruoasta puhutaan kuluttajien keskuudessa paljon. Vaikka tilalta lähetetään tuotteita ympäri Suomea, mieltävät Rantalaiset itsensä lähiruoantuottajiksi siinä mielessä, että kuluttaja tietää, mistä tuote on peräisin.

• Kun tuottaja on antanut oman nimensä ja kasvonsa siihen tuotteen taakse ja rehellisesti uskaltaa tehdä näin, niin sillon voi luottaa tuotteen laatuun ja siihen, että ne asiat on tehty kunnolla, Antti painottaa.

Minun luottamukseni Hauhalan hanhifarmi on ehdottomasti ansainnut. Täytyy myös käydä tutustumassa verkkosivuilta löytyviin resepteihin. Jos sieltä tosiaan löytyy selkokieliset ohjeet, niin enköhän minäkin saa hanhiaterian loihdittua valmiiksi. 😊

Elisa leppilampi